maanantai 7. joulukuuta 2015

5. alkionsiirto

Kuten otsikosta näkyy, meillä kävi sellainen tuuri, että viimeinen alkiomme selvisi sulatuksesta ja se siirrettiin. Kuulemma pitäisi olla kaikin puolin otolliset mahdollisuudet limakalvojen ja kohdun suhteen, mutta eipä näistä tiedä. Alkio kun voi kuitenkin olla jakautumatta edelleen tai jättää kiinnittymättä.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että on pakko pitää ainakin taukoa hoidoista, jos tämä viideskin alkio kosahtaa. Olemme saaneet kolmesta ICSI:stä yhteensä viisi alkiota, joista kolme on jakautunut blastokystivaiheeseen ennen siirtoa. Ei mitään loistokkaita saaliita siis, mutta tyhjää parempi. Alkiot eivät vaan tuppaa kiinnittymään. Tämä viimeisin pakastetun alkionsiirto tehtiin lääkeiden avustuksella (letrozole, orgalutran, ovitrelle), lugesteronia sitten ovulaation jälkeen kuten aina. Tuleepa tämäkin kokeiltua, aiempi siirto tehtiin luonnolliseen kiertoon. Ensi viikolla saa sitten nähdä, miten käy.

Monilla lapsettomuustaival hoitoineen on varmasti ollut pidempi kuin meillä, mutta itsellä tosiaan on sellainen olo, että pää hajoaa sekä henkisesti että fyysisesti, jos jatkamme hoitoja samaan tahtiin kuin viimeisen vuoden aikana. On nimittäin ollut aika usein päänsärkyä hoitojen aikana. Mietin, kuinka monta icsiä ja alkionsiirtoa vielä jaksan. Lopetanko tähän vai jatkanko vielä yhden, kahden vai kolmen hoitokierroksen verran? Tauko on siis paikallaan, mutta tuleeko tauosta ikuinen?

Alkaa siis kulostaa siltä etten anna tämänpäiväiselle alkiolle edes mahdollisuutta. En ajatellut vielä vajota epätoivoon valmiiksi, mutta en ehkä jaksa kauheasti intoillakaan. Saa nähdä, mikä tilanne on viikon päästä. Otetaan faktat faktoina, mutta mietitään tiedon jälkeiset vaihtoehdot jo valmiiksi :)

Pitääpä napata lasillinen viiniä tänä iltana lääkärin suosituksen mukaisesti. Ehkäpä se auttaa. Muina neljänä kertana en muistaakseni ole viiniä maistellut alkionsiirtoiltana!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti